Vuorovaikutus

Muistisairauden edetessä myös vuorovaikutus tulee haasteellisemmaksi, sillä sairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen. Vaikka muistisairas ihminen menettää vähitellen monia taitojaan, hänellä on edelleen myös paljon vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa. Kohtaaminen tapahtuu muilla keinoin, kun puhe, lauseet ja sanat kadottavat merkityksensä, esimerkiksi hiljaa olemalla, katseella, hymyllä, kosketuksella ja läheisyydellä.

Avuksi voi ottaa olemassa olevia vuorovaikutusmalleja kuten HYP tai TunteVa®. Vuorovaikutuksen märällä ja laadulla on merkitystä, kuitenkin vuorovaikutuksen laatu on usein tärkeämpää kuin määrä.

(HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ja tarkoittaa sekä asennetta että tapaa olla ihmisten kanssa. TunteVa®-toimintamallissa tuetaan muistisairasta ihmistä empatian, keskustelun ja yhteisöllisyyden keinoin.)

Kommunikaatiovaikeudet, levottomuus ja tunteiden ilmaisun avoimuus muun muassa voivat olla hankalia kohdata, jos ymmärrystä muistisairauksien oireistoista ja vaikutuksista elämään ei ole. Ammattitaidoton toiminta, kuten vuorovaikutus taitojen ja muistisairauden tilanteen ymmärtämisen puute voi lisätä muistisairaan oireilua ja fyysisten rajoitteiden käyttöä. Ensisijaisen tärkeää kuitenkin on kohdata ihminen ihmisenä, oli hänellä muistisairaus tai ei.

Hoitajien saadessa koulutusta muistisairaan hoidosta ja kohtaamisesta, tulee ymmärrys
muistisairauden aiheuttamia oireita ja sairaudesta johtuvaa käyttäytymistä kohtaan sekä ymmärrys muistisairaan itsensä näkökulmaan. Muistisairaan elämäntarinan tunteminen antaa hoitajalle työkaluja muistisairaan maailmaan ja auttaa ymmärtämään ja käsittämään muistisairaan käyttäytymisen perimmäisen viestin.

Muistisairaan kokemuksiin ja käyttäytymiseen vaikuttavat hänen oma persoonallisuus, ihmissuhteet, tapa suhtautua elämään ja tapaa käsitellä asioita. Nämä merkittävät elämänkokemukset ovat yksilöllisiä ja ennustamattomia kokemuksia, jotka jättävät ihmisen elämään merkittävän muistijäljen. Kiireetön ja levollinen lähestymistapa on vähemmän pelottava sekä selkeän arvostava, lupaa ja mielipiteitä kysyvä asennoituminen tukee muistisairaan omanarvontunnetta.

Tärkeää on, että hoitajalla on taito aistia tunteita ja toimia niiden mukaan sekä ymmärtää muistisairauden luonne ja sen psyykkiset vaikutukset. Muistisairas ilmaisee erilaisia tunteita, esimerkiksi pelkoa, huolta, epäonnistumisen oloa, yksinäisyyttä, turvattomuutta tai rakkauden kaipuuta, niin tärkeää on vastata kommunikoinnissa tunteeseen eikä konkreettiseen asiaan, jota muistisairas ilmaisee. Tärkeää ei ole selitykset, vaan puheesta muodostuva tunnelma, sillä muistisairas aistii herkästi hoitajan suhtautumisen.

Tekstissä käytetyt lähteet.

Muistiliitto: Muistisairaan kohtaaminen.

Papunet etusivu (selkeää ja saavutettavaa viestintää)

Kohdaten. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa.

Materiaalia kommunikoinnin tukemiseen: Hoivalluksia , Oiva , Muistisairaus ja vuorovaikutus


Haasteellinen käyttäytyminen: toimintamalleja


Seuraavalle sivulle Muistipolku ...