Muistikka blogi

Muistisairauden varhainen tunnistaminen - Onko välineillä väliä?

Perjantai 13.4.2018 klo 10:25 - maria eriksson

Muistisairauden tunnistamiseen kehitysvammaisen henkilön kohdalla ei ole ollut aiemmin työkaluja Suomessa, ainakaan laajasti levinneenä. Nyt MUISTIKKA- hankkeen ja sen yhteistyötahojen kautta on työkalut saatu. Hanke on kehittänyt lähdemateriaalien avulla kehitysvammaisten muistiongelmien varhaiseen tunnistamiseen MUISTIKKA-seurantavälineen sekä suomennuttanut NTG-EDSD seulontavälineen. On niiden käyttöönottamisen, levittämisen ja juurruttamisen aika.

Nämä välineet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä ja tarpeen mukaan valittavia.  Toinen sisältää laajat taustatiedot henkilön terveydentilasta ja toinen on ns. pelkistetympi työkalu. Pääasia kuitenkin on, että muistisairauden varhaiseen tunnistamiseen on työkaluja. Nämä välineet eivät ole diagnostisia, mutta toivottavasti ne ovat merkittävä apu lääkärin tekemässä sairauden määrityksessä. Myöhemmin, jos oireet tunnistetaan ja sairaus määritellään muistisairaudeksi, MUISTIKKA-  väline käy myös työkaluksi sairauden seurantaan.

Eikö kaikenlaisia mittareita, arviointeja ja testejä ole jo ennestään liikaa? Tarvitaanko, erillistä varhaisen tunnistamisen, seurannan työkalua? Ei tarvita, jos lähi-ihmisellä, henkilöstöllä tai läheisellä on tarvittava tieto muistisairauden oireista ja toimintakyvyn muutokset dokumentoidaan säännöllisesti sekä kirjattu tieto on helppo koota yhteen. Näin ollen erillinen varhaisen tunnistamisen väline ei ole välttämätön. Mutta kun ”huoli herää” väitämme, että tietoa keräävä, erityisesti muistisairauden oireita keräävä väline, on kuitenkin erinomainen työkalu. Havainnot, oireet tai muu asiaan liittyvä löytyy samasta ”paikasta” yhdeltä paperilta (myöhemmin myös digitaalisena versiona, sähköisesti). Lähihenkilön on yksinkertaista ottaa kerätty tieto mukaan, kun tarvittavia jatkoselvityksiä lähdetään terveydenhuollossa tekemään. Valmiit tiedot muutoksista toimintakyvyssä antavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden aloittaa heti lisätutkimukset ja mahdolliset tarvittavat toimenpiteet diagnoosin varmistamiseksi.

Varhaisen tunnistamisen MUISTIKKA-seurantaväline saa vielä viimeistellyn ulkonäön tämän kevään aikana. Samalla työkalu saadaan tulostettavan välineen lisäksi myös sähköiseen, digitaaliseen muotoon. Hankkeen yhteistyökumppanimme Savon vammaisasuntosäätiön kanssa on alustavasti sovittu, että väline liitetään heidän käytössään olevaan DomaCare asiakastietojärjestelmään.  

Toiminta-alue Pohjois-Savo on toiminut hankeen pilotti alueena, mutta tarvittaessa tietoa jaetaan ympäri Suomen, tuen ja tiedon tarpeet ovat yhtenäiset koko maassa. MUISTIKKA-hanke päätti jo hankkeen alku taipaleella, että sen työ on pitkälti perustuttava yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Niinpä tiedon ja välineiden juurruttaminen eri toimijoiden tilaisuuksissa ympäri Suomea on yksi juurruttamisen keino. Vuoden 2018 aikana hankeen tarkoitus on järjestää omia seminaari tapahtumia aiheesta toiminta-alueellaan Pohjois-Savossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muistisairaus, kehitysvammaisuus, varhainen tunnistaminen, MUISTIKKA- seurantaväline, NTG-EDSD -seulontaväline

Uusi väline kehitysvammaisten muistisairauksien ja dementian seulontaan -koulutus

Tiistai 31.10.2017 - MUISTIKKA-hanke

DSC_0012.JPGPALAUTETTA

MUISTIKKA-hankeen ja Vaalijalan kuntayhtymän yhteistyönä pidetty koulutuspäivä pidettiin 25.10. Paikalla  oli runsaasti yli 130 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, mm. muutama lääkäri, psykologi, muisti-hoitaja, useita asumisyksiköiden ohjaajia, opiskelijoita, opettajia ja muutama muukin alan ammattilainen.

Runsasosallistujamäärä kertonee, että aihe on ajankohtainen. Kiitos kaikille osallistujille.

Koulutuspäivän tärkeimpänä antina, nimen mukaisesti oli uusi seulontaväline muistisairauksien tunnistamiseen kehitysvammaisilla henkilöillä. Kouluttajana ja välineen suomentajana toiminut psykologi Markus Sundin (Vaalijala) esittelikin seulontavälineen Early detection screen for dementia, EDSD, jonka on tarkoitus olla mahdollisimman pian kaikkien saatavilla.  Väline löytyy suomeksi NTG-EDSD Screening Instrument sivulta:  https://aadmd.org/ntg/screening .

Keräsimme luonnollisesti kehittämistyön nimissä koulutuspäivästä palautetta. Joukossa oli muutamia kommentteja, joihin mielestämme on hyvä vastata. Tapahtukoon palautteiden osittainen pohdinta tämän kirjoituksen välityksellä.

 RUUSUJA JA RISUJA

”ajankohtaisuus”

”ajattelemisen ja keskustelunaihetta työpaikalle”

”hyvä ja käyttökelpoinen kaavake”

”Liikaa taustatietoa /historiaa”

”Keskeneräinen esiteltäväksi, julkaistavaksi”

 ”Enemmän tietoa muistisairauksista ja tunnistamisesta”

”Arjen esimerkkejä mukaan”

 TOIVEITA

Seulontaväline saatava pian käyttöön

Olemme täysin samaa mieltä. Suomennosprosessi vaatii kuitenkin oman aikansa ja tarkoituksemme on tehdä mahdollisimman hyvää työtä, jossa huomioimme mahdollisuuksien mukaan kansalliset erityispiirteemme ja muutos/kehitysehdotukset.

Koulutusta enemmän seulontavälineen käyttöön ja jatkotoimenpiteisiin

Kiitos tästä. Tämä on juuri sitä mikä on MUISTIKKA -hankeen tavoite ja tehtävä. Kehittää väline (tässä tapauksessa suomentaa) muistisairauden tunnistamiseen ja antaa tukea ja neuvontaa niin välineen käyttöön kuin oikea-aikaiseen hoivaan ja hoitoon muistisairaudessa.

"Tiedoksi ja käyttöön yleisen terveydenhoidon piiriin muistisairauksien tunnistamiseen kehitysvammaisilla"

Tämä on tavoite ja samalla haaste lyhytikäiselle hankkeelle. Muistisairauden diagnosointi vaatii moniammatillisen yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta. Oli ilo todeta, että koulutuksessa oli laaja kirjo niin sosiaali- kuin terveydenhuollonkin edustajia.

KYSYMYKSIÄ

"NTG/EDSD sopii mielestäni asiakkuuden seurantaan, mutta kuinka se tunnistaa muistisairaudet. Kuinka ”luen” tai tulkitsen kaavakkeen rastitukset?" 

EDSD on seulontaväline, ei diagnostinen väline. Sen voidaan ajatella olevan ” pääsylippu” tarkempiin tutkimuksiin, tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan (Esralew et al.,2013).

TYÖ JATKUU

Tässä vain muutamia kommentteja, mutta sitäkin arvokkaampia. Kuten jo monesti toistettu kehitysvammaiset ikääntyvät siinä missä valtaväestö ja sen myötä muistisairaudet koskettavat yhtä lailla heitä, jopa suuremmalla riskillä.

Muistisairaus on yksilöllinen sairaus. Kehitysvammaisuus tuo sen tunnistamiseen ja hoivaan ja hoitoon omat ”lisäkertoimet”. Kuten Mukeva -projektin tulokset osoittivat, hoitohenkilökunnan tiedon lisääntymisellä ja ammattitaidon kehittymisellä on suuri merkitys kehitysvammaisten muistisairauden diagnosoinnissa, tutkimuksiin ohjautumisessa ja hoidon piiriin pääsyssä (Mukeva-projekti 2014).

JÄRJESTELYISTÄ JÄLKIMAININKEJA

Harmillisesti nousi mikin käyttö negatiiviseksi asiaksi palautteissa. Ja toisaalta palautetta tuli siitä, kun ei kuullut salissa tehtyjä kysymyksiä tai kommentteja paikan päällä sekä Skype-yhteyden tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Skype-yhteys oli henkilöille, jotka terveydellisistä syistä eivät voineet olla auditorion tiloissa. Kuuloyhteys ei heille toimi, jos ei ole mikrofonit käytössä. Mielestämme tämän päivän teknologiaa on hyödynnettävä myös kaikenlaisissa koulutuksissa, jotta se olisi mahdollista kaikille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautetta, seulontaväline, koulutus, kehitysvammaisuus, NTG/EDSD