Muistikka blogi

Työ jatkuu

Keskiviikko 30.1.2019 klo 9:49 - Maria Eriksson

MUISTIKKA- hankkeeseen2016-2018 liittynyt kehittämistyö pyrittiin jalkauttamaan ja hyödyntämään kunnan terveydenhuollon ja muiden sosiaali- ja terveystahojen  toimintaan, mikä on yhteydessä kehitysvammaisten muistisairaiden ihmisten hyvinvointiin. Kehitettyjä työvälineitä ja hyviä käytänteitä pyrittiin hyödyttämään niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävään toimintaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Kehitysvammaisen muistisairaan ns. hoitopolun toivotaan sujuvoituvan hankkeen toiminnan myötä.

Muistisairauden varhainen tunnistaminen kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla on tärkeä asia. Työtä on vielä tehtävä, vaikka hanke päättyy. Työkalujen haltuunotto vaatii henkilöstöltä sitoutumista ja juurruttaminen vie aikaa kentällä. Tunnistamisen haasteet on tunnistettu ja tunnustettu, niin kehitysvamma- kuin terveydenhuollossa. Kehitysvammaisten lähellä työskentelevien lisäksi myös muistihoitajien ja lääkäreiden tietoisuus ja käyttökokemukset kehitetyistä työvälinestä (varhaisen tunnistamisen välineet), hyvistä käytänteistä ja kehitysvammaisten erityispiirteistä vaativat vielä vahvistusta.

  • "Olemme samaa mieltä, että muistisairaan tunnistamiseen, hoivaan ja hoitoon tarvitaan lisää työkaluja, tietoa ja koulutusta. Tämä kaikki vaatii todellakin moniammatillista yhteistyötä ja vielä laajemmin moniammatillista, mitä nykyään keskimäärin toteutetaan. "(palaute)

Työkaluihin liittyviä palautteita:

  • "Yhtäkkiä ainakin tuntuu hyvältä välineeltä. Itse ainakin ajattelin käyttää omassa työssäni kehitysvammaisten kanssa, sekä ”siviilissä” muistisairaan omaisena."
  • "Seurantaväline tulee ehdottomasti käyttöön töissä, saa tarkemmin tietoa etenemisestä ja nykyisestä tilanteesta kuin pelkillä ”muistitesteillä”."
  • "Vaikutti hyvältä ja selkeältä MUISTIKKA-seurantaväline, otamme varmasti käyttöön, kiitos! Ja koulutusta lisää toivon."

Merkittävämmässä roolissa hankkeen tulosten, toimintamallien ja tiedon juurruttamisessa arjen työhön ovat kehitysvammaisten asiakkaiden lähihenkilöt, hoitajat, ohjaajat ja läheiset.  Ne, jotka toimivat ja työskentelevät asiakkaan arjessa. He ovat henkilöitä, jotka huolen herätessä käyttävät hankeen työkaluja ja muistisairauden kohdatessa luovat hoivakulttuuria kehitettyjä toimintamalleja ja hyviä käytänteitä noudattaen, muistiystävälliseksi.  Myös terveydenhuollon osallisuus muistipolulla on välttämätön. Seuraavat suorat lainaukset vuoden 2018- MUISTIKKA- ohjaus tilaisuuteen osallistuneiden palautteista, kuinka saadut opit siirtyvät osaksi arjen työtä;

  • "MUISTIKKA-kaavaketta on otettu käyttöön ns. muuttuneissa tilanteissa, miettiessä muistisairauden mahdollisuutta."
  • "MUISTIKKA ahkeraan käyttöön, vuosittain ja tarvittaessa."
  • "Vielä enemmän tehdä yhteistyötä muistipoliklinikan hoitajien kanssa. Struktuureja vielä selkeämmäksi asukkaille ja eritysesti niille, joilla on muistin kanssa ongelmia."
  • "Erityisesti MUISTIKKA-seurantaväline on mahtava, aion käyttää sitä hyödykseni seuratessani isäni muistisairauden etenemistä."
  • "Voin ottaa käyttöön arjessa työelämässä moniammatillisen työryhmän kesken."

Hankkeen myötävaikutuksella yhteistyö kunnan muistihoitajien ja kehitysvammahuollon ammattilaisten välillä sai alkunsa muutamissa kunnissa hankealueella. Näiden tapaamisten ja toivotun jatkoyhteistyön myötä tieto ja toimintamallit, niin kehitysvammaisten erityispiirteistä kuin muistiasioista, jaetaan tulevaisuudessa moniammatillisesti yhteistyötä tehden. 

Hanke on ollut osallisena kansallisen muistiohjelman työtä.  Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle- tavoitteena muistiystävällinen Suomi, meille kaikille.

Suomessa on valtavasti tutkimusta ja hyviä käytänteitä, niin muistisairauksista, kehitysvammaisuudesta kuin ikääntymisestäkin. Tietoa on sovellettava, jotta myös muistisairaan kehitysvammaisen avuntarpeeseen voidaan vastata aidosti palvelujärjestelmän joka portaalla aina lähihoitajasta lääkäriin; Minä tiedän ja minä tunnistan. MUISTIKKA- hankkeen levittämät tuotokset; kehitetyt hyvät käytänteet ja työvälineet ovat juuri sitä sovellettua tietoa varhaisesta tunnistamisesta ja oikea-aikaisesta sopivasta hoidosta ja hoivasta, kun muistisairaus koskettaa kehitysvammaista henkilöä.

MUISTIKKA – Tunnista ja kohtaa materiaalin myötä henkilöstölle on kertynyt tietoa muistisairauden hoivasta ja hoidosta, sisältäen kehitysvammaisten asiakkaiden erityispiirteet. Tieto sairaudesta, sen oireista ja hoitomenetelmistä helpottaa palautteiden mukaan hoitotyötä. Hoiva- ja hoitotyön keinoin tehdään tarvittavia muutoksia asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaalisen ympäristöön, rakentaen samalla muistiystävällistä ympäristöä.  Näillä muutoksilla on vaikutusta kehitysvammaisen asiakkaan elämänlaatuun. Muistisairauden hoitaminen ei ole kallista mutta hoitamatta jättämisellä on hintansa.

"Olen saanut hankkeen myötä valtavasti tietoa muistisairauksista ja siitä, kuinka peilata sitä kehitysvammaisiuuteen! Tieto seuraa nyt minua jokapäiväisessä työssäni ja olen osannut ottaa käyttöön keinoja, jotka helpottavat omaa työtäni. Asiakkaille monet uudet työtavat ovat selvästi tuoneet helpotusta moniin ahdistaviin tilanteisiin." (pilotti palaute)

Näiden merkittävien ja runsaasti sosiaali- terveydenhuollon ammattilaisia tavoittavien viestintäkanavien avulla hankeen tuloksilla ja toimintamalleilla on hyvä alusta levitä ja juurtua. Lisäksi MUISTIKKA-hankkeen tuotosten juurruttamis- ja levittämistyö jatkuu ympäri Suomea muun muassa Kehitysvammaliiton koulutustoiminnan ja Muistiliiton muistiluotsiverkoston kautta.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muistisairaus, kehitysvammaisuus, varhainen tunnistaminen, hoiva, hoito, tulokset, haaste

MUISTIKKA- hankkeen tulokset

Maanantai 10.12.2018 klo 11:02 - Maria Eriksson

MUISTIYSTAVALLINEN_KOTI2.jpgMUISTIKKA- hankkeen 2016-2018 työ alkaa olemaan päätöksessään. Paljon on ehditty tehdä teeman muistisairaus ja kehitysvammaisuus äärellä tämän kahden ja puolen vuoden aikana, mutta paljon jäi vielä tekemättä. Työ jatkuu vaikkakin eri tavalla ja siihen tarvitsemme teidän apua.

MUISTIKKA-hanke on yhdessä yhteistyökumppaneittensa ja kohderyhmiensä kanssa kehittänyt muistiystävällistä ympäristöä kehitysvammaisten ihmisten palveluympäristössä.

Hankkeen tuotoksia varhaisen tunnistamisen työkaluja ja tietoa ja tukea muistisairauksista kehitysvammaisten henkilöiden erityispiirteineen on pyritty levittämään ja juurruttamaan mahdollisimman laajasti, ei pelkästään hanke alueella vaan valtakunnallisesti. Vastaavia työkaluja ei Suomessa ole aiemmin ollut laajasti käytössä.

Muistisairaus on etenevä sairaus, siihen ei ole parantavaa hoitoa mutta paljon on tehtävissä oikea-aikaisen sopivan hoidon, niin lääke kuin lääkkeettömän avulla. Hankeen tavoittelemat vaikutukset heijastuvat nyt ja tulevaisuudessa kehitysvammaisten lähi-ihmisten, ohjaajien ja hoitajien tekemän hoidon- ja hoivatyön kehittyneen laadun välityksellä tärkeimpään muutokseen eli kehitysvammaisen henkilön parempaan elämänlaatuun muistisairauden kohdatessa.

Tavoitteiden saavuttaminen helpottui muun muassa koska;

-Aika oli palautteiden mukaan oikea, kehitysvammaisten ikääntymisen ja

muistisairauksien mukana tuomien haasteiden vuoksi.

- Hanke hyödynsi mahdollisimman moniammatillisuutta, niin hankeen sisällä

kuin yhteistyöfoorumeissa. Pyrittiin niin kehitysvamma- kuin muistiasiantuntijat

pitämään hankkeen kehitystyössä yhtä vahvasti mukana.

-Hanke oli aktiivisesti heti toiminnan alusta alkaen yhteydessä ja loi yhteyksiä

aiheen asiantuntijoihin ja toimijoihin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

 

Muistisairauden tunnistaminen ja siihen liittyvä hoiva ja hoito vaatii moniammatillisen osaamisen

Kun huoli kehitysvammaisen muistista ts. toimintakyvystä herää on tärkeää, ettei hänen lähi- ihmisensä hoitaja tai läheinen jää yksin. Maamme terveydenhuollossa on valtavan hyvää muistisairauden tunnistamisen ja hoitoon liittyvää tutkimusta ja osaamista. Esimerkiksi muistihoitajien tekemä työ ja tuki muistisairaille ja heidän läheisilleen on arvokasta, tämä palvelu on jatkossa oltava yhtä lailla kehitysvammaisten henkilöiden saatavilla. Jos tietoa asiasta ei vielä ole riittävästi, sitä on hankittava, koska nyt sitä on tarjolla. MUISTIKKA – hankkeen ja muidenkin asian ympärillä työskennelleiden kuten Tom- hankkeen – Tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairaudesta- tekemän työn tulosten hyödyntäminen on jokaisen tietoa tarvitsevan oikeus jopa velvollisuus.

HAASTE kaikille kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskenteleville

MUISTIKKA -hanke valitettavasti päättyy nyt mutta työn teeman ympärillä on jatkuttava. Haastamme teidät kaikki yhdessä kanssamme juurruttamaan ja levittämään hankkeen tuotoksia ja luomaan tulevaisuudessakin muistiystävällistä ympäristöä yhdessä kehitysvammaisten asiakkaidemme kanssa. Muistisairauden hoitaminen ei ole kallista mutta hoitamatta jättäminen on, siksi tieto ja tuki sairaudesta on varmistettava.

Myös aiheeseen liittyvää tutkimusta on syytä lisätä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muistisairaus, kehitysvammaisuus, varhainen tunnistaminen, hoiva, hoito, tulokset, haaste

Määrä ei ole laatua muistisairaan hoivassa.

Perjantai 22.9.2017 - Maria Eriksson

Kehitysvammaisten yksiköissä toimintakyvyn tukeminen on henkilöstölle arkipäivää. Erilaisia palvelusuunnitelmia, yksikkökohtaisia oman elämän suunnitelmia täytetään asiakkaiden kanssa säännöllisesti. Niihin kirjataan tavoitteita, unelmia ja päämääriä. Myös niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin apuna on oltava mittareita, jotta tulos eli muutos voidaan osoittaa. Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikessa on pystyttävä tarjoamaan valinnanvapaus ja vaihtoehtoja on oltava riittävästi. Kaiken tämän takana on hyvä tarkoitus, pyritään asiakkaan parhaaseen.

Mutta mikä on asiakkaan paras esimerkiksi muistisairaan kehitysvammaisen kohdalla? Oletus tai lähtökohta, että mitä useampi vaihtoehto sen parempi, ei pidäkään aina paikkaansa. Virikkeellisyys, aistien stimulointi jatkuva aktiivisuus, ne ovat laadukkaan työn tunnusmerkkejä. Mutta Muistisairas kaipaakin ehkä enempi pysyvyyttä, muutokset eivät kaikissa tilanteissa olekaan hyväksi. Vaihtoehtojen tarjoaminen voi jopa hämmentää. Tämä on vastakohta mitä henkilöstölle on opastettu ja painotettu. Myös ajattelutavan muutos sallivammaksi, normeista poikkeavaksi on aika ajoin kohdallaan.

Hoivakulttuurimme keskittyy tekemiseen, kun välillä tarvitsisimme vain olemista, eli ihmisen, joka on läsnä. Mittarit keskittyvät likaa määrälliseen myös ns. laatutyössä. Hoivakulttuurimme ei tue tai kannusta antamaan aikaa, pysähtymään hetkeen, riittävästi. Muistisairaan hoiva vaatii aikaa, ei ainoastaan konkreettiselle tekemiselle, vaan myös ajatuksille.    

Mikä on hyvän hoivan mitta? Voisiko se olla ihmisen ja hänen elämäntarinan tunteminen?  Lähi-ihminen, joka tietää ja tuntee asiakkaansa, hänen tapansa ja tottumuksensa. Hän pystyy parhaiten auttamaan ja tukemaan, myös muistisairasta henkilöä valintoihin ja ratkaisuihin, jotka ovat hänen ja hänen elämänsä näköisiä.

16-17_kevat_013.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kehitysvammainen, muistisairaus, hoiva, laatu, itsemääräämisoikeus