Muistikka blogi

Työ jatkuu

Keskiviikko 30.1.2019 klo 9:49 - Maria Eriksson


MUISTIKKA- hankkeeseen2016-2018 liittynyt kehittämistyö pyrittiin jalkauttamaan ja hyödyntämään kunnan terveydenhuollon ja muiden sosiaali- ja terveystahojen  toimintaan, mikä on yhteydessä kehitysvammaisten muistisairaiden ihmisten hyvinvointiin. Kehitettyjä työvälineitä ja hyviä käytänteitä pyrittiin hyödyttämään niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävään toimintaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Kehitysvammaisen muistisairaan ns. hoitopolun toivotaan sujuvoituvan hankkeen toiminnan myötä.

Muistisairauden varhainen tunnistaminen kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla on tärkeä asia. Työtä on vielä tehtävä, vaikka hanke päättyy. Työkalujen haltuunotto vaatii henkilöstöltä sitoutumista ja juurruttaminen vie aikaa kentällä. Tunnistamisen haasteet on tunnistettu ja tunnustettu, niin kehitysvamma- kuin terveydenhuollossa. Kehitysvammaisten lähellä työskentelevien lisäksi myös muistihoitajien ja lääkäreiden tietoisuus ja käyttökokemukset kehitetyistä työvälinestä (varhaisen tunnistamisen välineet), hyvistä käytänteistä ja kehitysvammaisten erityispiirteistä vaativat vielä vahvistusta.

  • "Olemme samaa mieltä, että muistisairaan tunnistamiseen, hoivaan ja hoitoon tarvitaan lisää työkaluja, tietoa ja koulutusta. Tämä kaikki vaatii todellakin moniammatillista yhteistyötä ja vielä laajemmin moniammatillista, mitä nykyään keskimäärin toteutetaan. "(palaute)

Työkaluihin liittyviä palautteita:

  • "Yhtäkkiä ainakin tuntuu hyvältä välineeltä. Itse ainakin ajattelin käyttää omassa työssäni kehitysvammaisten kanssa, sekä ”siviilissä” muistisairaan omaisena."
  • "Seurantaväline tulee ehdottomasti käyttöön töissä, saa tarkemmin tietoa etenemisestä ja nykyisestä tilanteesta kuin pelkillä ”muistitesteillä”."
  • "Vaikutti hyvältä ja selkeältä MUISTIKKA-seurantaväline, otamme varmasti käyttöön, kiitos! Ja koulutusta lisää toivon."

Merkittävämmässä roolissa hankkeen tulosten, toimintamallien ja tiedon juurruttamisessa arjen työhön ovat kehitysvammaisten asiakkaiden lähihenkilöt, hoitajat, ohjaajat ja läheiset.  Ne, jotka toimivat ja työskentelevät asiakkaan arjessa. He ovat henkilöitä, jotka huolen herätessä käyttävät hankeen työkaluja ja muistisairauden kohdatessa luovat hoivakulttuuria kehitettyjä toimintamalleja ja hyviä käytänteitä noudattaen, muistiystävälliseksi.  Myös terveydenhuollon osallisuus muistipolulla on välttämätön. Seuraavat suorat lainaukset vuoden 2018- MUISTIKKA- ohjaus tilaisuuteen osallistuneiden palautteista, kuinka saadut opit siirtyvät osaksi arjen työtä;

  • "MUISTIKKA-kaavaketta on otettu käyttöön ns. muuttuneissa tilanteissa, miettiessä muistisairauden mahdollisuutta."
  • "MUISTIKKA ahkeraan käyttöön, vuosittain ja tarvittaessa."
  • "Vielä enemmän tehdä yhteistyötä muistipoliklinikan hoitajien kanssa. Struktuureja vielä selkeämmäksi asukkaille ja eritysesti niille, joilla on muistin kanssa ongelmia."
  • "Erityisesti MUISTIKKA-seurantaväline on mahtava, aion käyttää sitä hyödykseni seuratessani isäni muistisairauden etenemistä."
  • "Voin ottaa käyttöön arjessa työelämässä moniammatillisen työryhmän kesken."

Hankkeen myötävaikutuksella yhteistyö kunnan muistihoitajien ja kehitysvammahuollon ammattilaisten välillä sai alkunsa muutamissa kunnissa hankealueella. Näiden tapaamisten ja toivotun jatkoyhteistyön myötä tieto ja toimintamallit, niin kehitysvammaisten erityispiirteistä kuin muistiasioista, jaetaan tulevaisuudessa moniammatillisesti yhteistyötä tehden. 

Hanke on ollut osallisena kansallisen muistiohjelman työtä.  Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle- tavoitteena muistiystävällinen Suomi, meille kaikille.

Suomessa on valtavasti tutkimusta ja hyviä käytänteitä, niin muistisairauksista, kehitysvammaisuudesta kuin ikääntymisestäkin. Tietoa on sovellettava, jotta myös muistisairaan kehitysvammaisen avuntarpeeseen voidaan vastata aidosti palvelujärjestelmän joka portaalla aina lähihoitajasta lääkäriin; Minä tiedän ja minä tunnistan. MUISTIKKA- hankkeen levittämät tuotokset; kehitetyt hyvät käytänteet ja työvälineet ovat juuri sitä sovellettua tietoa varhaisesta tunnistamisesta ja oikea-aikaisesta sopivasta hoidosta ja hoivasta, kun muistisairaus koskettaa kehitysvammaista henkilöä.

MUISTIKKA – Tunnista ja kohtaa materiaalin myötä henkilöstölle on kertynyt tietoa muistisairauden hoivasta ja hoidosta, sisältäen kehitysvammaisten asiakkaiden erityispiirteet. Tieto sairaudesta, sen oireista ja hoitomenetelmistä helpottaa palautteiden mukaan hoitotyötä. Hoiva- ja hoitotyön keinoin tehdään tarvittavia muutoksia asiakkaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaalisen ympäristöön, rakentaen samalla muistiystävällistä ympäristöä.  Näillä muutoksilla on vaikutusta kehitysvammaisen asiakkaan elämänlaatuun. Muistisairauden hoitaminen ei ole kallista mutta hoitamatta jättämisellä on hintansa.

"Olen saanut hankkeen myötä valtavasti tietoa muistisairauksista ja siitä, kuinka peilata sitä kehitysvammaisiuuteen! Tieto seuraa nyt minua jokapäiväisessä työssäni ja olen osannut ottaa käyttöön keinoja, jotka helpottavat omaa työtäni. Asiakkaille monet uudet työtavat ovat selvästi tuoneet helpotusta moniin ahdistaviin tilanteisiin." (pilotti palaute)

Näiden merkittävien ja runsaasti sosiaali- terveydenhuollon ammattilaisia tavoittavien viestintäkanavien avulla hankeen tuloksilla ja toimintamalleilla on hyvä alusta levitä ja juurtua. Lisäksi MUISTIKKA-hankkeen tuotosten juurruttamis- ja levittämistyö jatkuu ympäri Suomea muun muassa Kehitysvammaliiton koulutustoiminnan ja Muistiliiton muistiluotsiverkoston kautta.

 

 

 

 

Avainsanat: muistisairaus, kehitysvammaisuus, varhainen tunnistaminen, hoiva, hoito, tulokset, haaste


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini